Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen kanssa toteutettu, HR-päättäjille suunnattu kyselytutkimus kertoo, että etätyö vaikeutti merkittävästi työhyvinvoinnin edistämistä – kolme neljäsosaa arvioi etätyökäytäntöjen muuttuneen pysyvästi ja yli puolet ennustaa teknologian roolin lisääntyvän hyvinvoinnin edistämisessä.
Kaikkiaan 81 suomalaista henkilöstöpäättäjää yhteensä lähes 200 000 työntekijää työllistävistä organisaatioista osallistui keväällä 2021 toteutettuun etätyö- ja työhyvinvointikäytäntöjä koskevaan kyselytutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin sekä koronapandemiasta johtuneen nopean etätyöhön siirtymisen vaikutuksia että arvioita pidemmän aikavälin kehityksestä.
Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen Strategy Fieldwork -kurssin osana ja sen toimeksiantajana oli HeiaHeia for Workplaces -palvelua kehittävä Habito Health. Tutkimusraportti on vapaasti ladattavissa HeiaHeian sivuilta.
Koronapandemia vaikutti dramaattisesti hyvinvoinnin edistämiseen: yli 85% vastaajista arvioi etätyön vaikeuttaneen työyhteisön hyvinvoinnin havainnointia. Yli puolet myös totesi hyvinvointibudjettien pienentyneen pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.
Toisaalta poikkeuksellinen jakso on nostanut näkyviin useita etätyön hyviä puolia: positiivisia muutoksia kysyttäessä vastauksissa korostui neljä osa-aluetta: työskentelyn joustavuus, tehokkuus, myönteiset terveysvaikutukset sekä parantunut yhteisön sisäinen viestintä.
“Monille etätyö sopii todella hyvin. Matkustamisen vähentyminen antaa valtavasti lisää aikaa ja jää voimavaroja hyvinvointiin, liikuntaan ja perheelle. Tämä koskee niin päivittäisiä työmatkoja toimistolle kuin työmatkoja lentäen ulkomaille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpottunut. Moni viihtyy ja on tehokas etätyössä. Vain harva kärsii tästä.”
Avoin kommentti
Yli 75% vastaajista kertoi koronan aiheuttaneen pysyviä muutoksia organisaationsa etätyökäytäntöihin.
Yli puolessa organisaatioista ei vielä ollut tarkasti määritelty tulevia käytäntöjä, mutta avoimista vastauksista kävi selvästi ilmi, että suurin osa vastaajista uskoo etätyön lisääntyvän organisaatiossaan. Nämä vastaukset ovat hyvin linjassa useiden positiivisten havaintojen kanssa.
“Etätyö ei ollut ennen pandemiaa mahdollista osassa organisaatiota (manuaaliset prosessit ja paperityö), koska prosessien uudelleensuunnittelulle ei ollut aikaa eikä tarvetta. Pandemia toi muutospakon. Jatkossa etätyö tulee olemaan mahdollista, mikä lisää joustojen hyödyntämistä ja hallinnan tunnetta henkilöstön keskuudessa.”
Avoin kommentti
Myös työhyvinvointi on murroksessa. Lähes kolmannes vastaajista arvioi hyvinvointiin käytettävän budjetin kasvavan koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Yli puolet arvioi, että hyvinvointibudjettia painotetaan tulevaisuudessa eri asioihin kuin ennen.
Tulevaisuuden painopistealueina korostuivat erityisesti mielenterveys ja henkinen hyvinvointi, etätyöhön liittyvät haasteet, yhteisöllisyys sekä yksilöllisemmät hyvinvointipalvelut.
“Jatkossa tuetaan enemmän liikuntaa ja henkistä hyvinvointia, kun ennen budjetti meni kärjistetysti tiimi-illan ruokakuluihin”
Avoin kommentti
Kyselyssä kartoitettiin myös, miten vastuu hyvinvoinnista jakautuu tulevaisuudessa sekä millaisin perustein yritykset valitsevat ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen. Yli puolet vastaajista arvioi, että esimiesten, työntekijän ja teknologian rooli hyvinvoinnissa kasvaa.
Hyvinvoinnin edistämisen ratkaisujen tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat saatavuus kaikille työntekijöille, yhteisöllisyyden parantaminen ja työntekijöiden mielipide. Edullinen hinta sen sijaan oli arviointikriteerien häntäpäässä.
Työntekijöiden hyvinvointi tulee jatkossakin edellyttämään sekä yksilön tavoittamista kotitoimistolla että yhteisöllistä otetta. Käytännössä se on mahdollista vain digitaalisten työkalujen avulla, ja yritykset etsivät niitä nyt aktiivisesti. Tämä kehitys onkin näkynyt suoraan myös HeiaHeian asiakasmäärässä, joka on moninkertaistunut epidemian aikana.
Koskevatko etä- ja hybridityön haasteet myös teidän työyhteisöänne? Tutustu HeiaHEia-palveluun.